Sinä päivänä olin juuri kävelemässä rannebergin portaita tämän vuoren länsirinteellä ja kuulin hyvin outoa kummallista helikopterinääntä. Aloin tarkkailla mistä ääni tulee, ksoka talon seinistäkin joskus kaikuusiten, että ei voi olla varma suunnasta. Sitten suhahti yli helikopteri joka tuli rappujen suhteen niinkuin näköalapaikalta päin ( Utsiktplatsen9 ja aika matalalla ja piti ihan kummallsita moottoriääntä, ikäänkuin siinä olsi #metalliosat hanganneet vastakkain"- sellainen ääni tulee esim kun pyöräilee ja ketjun suojakuori hinkkaa ketjuja vastaan ja sellaisessa tapauksessa joudun käsin taivuttamaan metallia pois kejtuista että tulee vähän ilmatilaa- siis tuollaista outoa sivuääntä. Siten kone meni yli rannebergin talojen siitä Violen kohdalta , mtua yleensäkin täällä helikoterin ja lentokoneen ääni katoaa heti kun ne menee talorivin ohi ja niin tämäkin ääni katosi siten yhtäkkiä. Tuli ajateltua että se putosi. Ajatelin että vielä kylään, mutta vasta Orremosseniin. Oli aika ilkeä olo sydänalassa, kun ajattelin asiaa. Kesti jonkin aikaa ennen kuin sain tietää, että se oli pudonnut. Olen odottanut jotain tietoa syystä. esim moottriviasta tai jos siivet olivat hanganneet toisiaan vasten ja menettäneet kantokyvyn. Semmoisia äänilaatuja ei unohda. Ne ovat aivan poikkeuksellisia.
Nyt näin yhden artikkelin asiasta:
http://web.comhem.se/lovgardet/040913-1.html
Helikopterolycka i Vättlefjäll
På eftermiddagen lördagen
den 11 september skedde en tragisk dödsolycka med helikopter två-tre
kilometer öster om Lövgärdet, mellan Orremossen och Kroksjölund
i Vättlefjäll. En ny privatägd helikopter av typen Robinson
R44 från Kärna fick enligt vittnen konstiga motorljud
och kraschade och exploderade i sumpmark vid nordöstra Orremossen.
Piloten och två passagerare omkom troligen omedelbart.
Klockan 14:24 larmade folk på
skogspromenad räddningstjänsten om olyckan. Klockan 13:30 hade
helikoptern lämnat Alingsås till synes utan några problem.
Vraket lokaliserades efter ett tag av en ambulanshelikopter. Under resten
av lördagseftermiddagen och -kvällen skjutsades polis och annan
personal till och från olycksplatsen med helikopter pga. den relativt
otillgängliga terrängen. Några från räddningstjänsten
försökte också ta sig fram med bandvagn och terrängmotorcyklar
men fick ändå gå den sista biten. Vid halvåttatiden
på kvällen började även journalister hitta till olycksplatsen
via Kroksjövägen.
Helikoptertypen
är en R44 från Robinson Helicopter Company i Kalifornien. Den rymmer tre passagerare
förutom piloten och är världens mest populära helikoptermodell.
Den har max flygtid på tre timmar, en marschfart på ca. 200
km/t, en prislapp runt 300.000 dollar och är förhållandevis
billig i drift. Dens 6-cylindrige motor räknas också som en
mycket säker kolvmotor som inte körs på max.
Orsaken till olyckan är ännu
inte känd. Vrakdelarna togs bort för undersökning av haverikommissionen
på måndagen men det kan ta ett halvår innan orsaken säkerställs.
De tre omkomna skall vara unga män från Kungälvstrakten.
Muistiin 8.8. 2018. Ehkä Orremossenilla on jokin taulu tai laatta tästä tragediasta menehtyneen nuoren muistoksi. Tosin siellä kai ei vieläkään ole kovin montaa uutta reittiä.
Bloggarkiv
-
▼
2018
(112)
-
▼
augusti
(11)
- Eräs uutinen vuodelta 2004 Orremossenin helikopte...
- Grästjärnet 8.8. 2018 , padon jäänteet ja Mölnesjön
- Kivilammen, Stentjärnan, vesijättökaistaa ja pato
- Vättlefjäll, pikku-Mölnesjön ja Pikku- Kivilamp...
- Mölnesjön, Stentjärnan , Grästjärnet, Rannebergen...
- Vättlefjällin lammet ja järvet
- Göteborgin Botaninen Puutarha. Daaliat 4.8. 2018
- Göteborgin Botaninen Puutarha. Örtagården /Yrttit...
- Göteborgin Botaninen Puutarha. Kalliokasveja 4.8. ...
- Göteborgin Botaninen Puutarha 4.8. 2018. Perennatarha
- Göteborgin Botaninen puutarha 4.8. 2018. Vehreyttä!
-
▼
augusti
(11)
onsdag 8 augusti 2018
Grästjärnet 8.8. 2018 , padon jäänteet ja Mölnesjön
Bohusleden merkintä.
Arvaa mikä on jräven nimi? Grästjärn, Ruoholampi! Joten siis kaikki asiat on aivan kuten sadat vuodet ennenkin siltä kannalta. ja eikö Stentjärnan myös vaikuttanut Kivilammelta!
Ruoholammen itäinen törmä muodostaa samalla patoaltaan vanhan seinämän.
Tässä seison Ruohojärven eteläisen patotörmän päällä, mutta siitä etelämpään on pato kertomuksen mukaan purettu ja pohjalla virtaa jatkuvasti vettä Mölnesjötä kohden.
Tuonne eteenpäin voi kyllä helpsoti lisätä ainesta ja vahvistaa padon, jos esim vettä tulee liikaa niin että alakylä joutuu ongelmiin ja säätelyä tarvitaan.
Otin kuvan pimeässä, joten kuvan valotus tekee väreistä hieman epätodellisen sävykkäitä.
Tässä on varaa veden nousta yli puoli metriä. Tämä on länsirantaa.
Kävelyn aluksi otin kuvia Mölnesjön uimarantapäädystä ja itärannasta, ennen kuin alotin Dris-järvien suuntaan valkoisen merkinnän mukaan ylös kallioille.
Pientä merkkiä on veden laskemisesta. Puro, joka laskee etelään laaksoon kohti Lärjejokea, oli melko matala, jonkin verran siinä oli kuitenkin pohjalla vettä.
Kuvasta huomaan, että jokin muovipullo killuu kiven vieressä. Liekö sinappipullo?
Virtaus tässä Mölnesjöbäcken- puron alkukohdassa on aivan minimaalisimmillaan. Sorsapoikueet tapasivat kertyä tähän kohtaan. joskus ihan tuli ajateltua, että löytääköhän emo koskaan sellaista poikasta , joka joutuu pesueesta erilleen tuohon alavirtaan.
Nimittäin kerran kun kuljin laaksossa Lärjeån virran varrella, huomasin pienen pisteen virtauksessa. Siinä mennä viiletti aivan pieni sorsanpoikanen yksinään alavirtaan lujaa vauhtia eikä ollut päällekatsojaa lintukunnan taholta.
Näillä vesireiteillä on monivuosisatainen historiansa ja jääkauden selvät jäljet ovat kallioissa ja uomissa. Aivan valtavasta jäävirta-ajasta on merkkejä. Vaikka Rannebergen on nyt 100 metriä merenpinnan yläpuolella, on se ollut kuitenkin Jääkauden sulavirran uomaa.
Arvaa mikä on jräven nimi? Grästjärn, Ruoholampi! Joten siis kaikki asiat on aivan kuten sadat vuodet ennenkin siltä kannalta. ja eikö Stentjärnan myös vaikuttanut Kivilammelta!
Ruoholammen itäinen törmä muodostaa samalla patoaltaan vanhan seinämän.
Tässä seison Ruohojärven eteläisen patotörmän päällä, mutta siitä etelämpään on pato kertomuksen mukaan purettu ja pohjalla virtaa jatkuvasti vettä Mölnesjötä kohden.
Näistä kahdesta padosta: Grästrjärnin pato on ollut vahva, noin 50 metriä pitkä, mutta nyt vain osa siitä on jäljellä . Varmaan sillä on voitu säädella hyödynnettävä virtaus Mölnesjöpuron myllyihin, joista on jäljellä ainakin myllynkiviä. Olen joskus löytänyt sammaleisen myllynkiven ja kuvannut sen laaksossa. Pitänee käydä katsomassa, missä tilassa kivi nykyisin on. Sillekin myllyjärven puron laaksotielle on tullut asfalttia ja pyhiinvaellusreitin merkki Fjällbrudenin uutiskylän alarinteeseen.
- En fördämningsvall finns i (7) Stora Stentjärns södra ända. Vallen är 20 meter lång, 10 meter bred och 3 meter hög, byggd av jord och sten. Denna vall har renoverats under 2005 på grund av för mycket vattenläckage. Tidigare renovering genomfördes på 1940-talet.
- Vidare finns rester efter en kraftig vall med kallmurade väggar vid (12) Grästjärns sydspets. Denna tre meter höga sten och jordvall har varit cirka femtio meter lång men delar av muren är nu borta vid bäcken. Denna fördämning har möjligen hört ihop med de kvarnar som legat längre ner i (13) Mölnesjöbäcken då det inte finns några kvarntecken nära denna tjärn.
Otin kuvan pimeässä, joten kuvan valotus tekee väreistä hieman epätodellisen sävykkäitä.
Tässä on varaa veden nousta yli puoli metriä. Tämä on länsirantaa.
Kävelyn aluksi otin kuvia Mölnesjön uimarantapäädystä ja itärannasta, ennen kuin alotin Dris-järvien suuntaan valkoisen merkinnän mukaan ylös kallioille.
Pientä merkkiä on veden laskemisesta. Puro, joka laskee etelään laaksoon kohti Lärjejokea, oli melko matala, jonkin verran siinä oli kuitenkin pohjalla vettä.
Kuvasta huomaan, että jokin muovipullo killuu kiven vieressä. Liekö sinappipullo?
Virtaus tässä Mölnesjöbäcken- puron alkukohdassa on aivan minimaalisimmillaan. Sorsapoikueet tapasivat kertyä tähän kohtaan. joskus ihan tuli ajateltua, että löytääköhän emo koskaan sellaista poikasta , joka joutuu pesueesta erilleen tuohon alavirtaan.
Nimittäin kerran kun kuljin laaksossa Lärjeån virran varrella, huomasin pienen pisteen virtauksessa. Siinä mennä viiletti aivan pieni sorsanpoikanen yksinään alavirtaan lujaa vauhtia eikä ollut päällekatsojaa lintukunnan taholta.
Näillä vesireiteillä on monivuosisatainen historiansa ja jääkauden selvät jäljet ovat kallioissa ja uomissa. Aivan valtavasta jäävirta-ajasta on merkkejä. Vaikka Rannebergen on nyt 100 metriä merenpinnan yläpuolella, on se ollut kuitenkin Jääkauden sulavirran uomaa.
Kivilammen, Stentjärnan, vesijättökaistaa ja pato
Vättlefjällin runsasvetinen ja soinen kallioylänko on ollut oikein pilven lähde, mutta nyt sieltä nousee heikommin aamukasteen jälkeistä pilvenhahtua.
Tänään on varmaan ennustusten mukaan se kesän kuumin päivä, lämpöennätyskin on luvattt. Ulkoa kuului kuin sateen ropina, mutta nyt olen jo oppinut että kuivien lehtien kahina muistuttaa sateen ropinaa ja differentiaalidiagnoosin näkee heti kun pistää nenän parvekkeelta ulos.
Selvittelin niitä moninaisten Oremossen kallioylängön ja suoalueen verkoston lampien nimiä ainakin muutamia juuri ja kun sitten eilen kuvasin ne läntisimmät, laskeuduin alas Stentjärnin rantaan ja otin punavihreän nauhan polun kohti Rannebergia. Siltä rantavaellukselta on seuraavat kuvat. Ne näyttävät miten pohjamuta alkaa näkyä jo yli parin metrin leveydeltä ja siinä on ihmisten ja eläinten askelmiä mudassa. Kävelin sitä vesijättöä, mutareunaa. Pikku kalliosaarikin, jossa yksi koivu kasvaa, on kuin laajentunut ja kallio pohjasta rannalta tullut esiin, niin että helposti kohta muodostuu uusi kivipato tai ainakin patomahdollisuuskohta poikki lammen. Nykyisen päätypadon vesimittari osoittaa punaista ja numeroa 1. Padon alarakenne näkyy. Yhä enemmän kalliopohjaa on tullut esiin. Siitä sitten katsoin ylijuoksutusuoman lonkeroita , ison tierummun ja Grästjärn- lammen puolipadon törmän. Puro alas Mölnesjön puolelle toimii, mutta vaimeana lipuen.
KUVIA 7.8. illansuussa .
Voisi ylittää nyt vaikka kuivin jaloin ilman tätä siltaa!
Stenstjärnan selkää. Kaunis järvi!
Bohusleden merkintä (suunta kohti Rannebergeniä)
Tämä ei ole polkua vaan hyppäsin polulta veden alta paljastunelle leveälle rantakaistalle. Tämä on jräven pohjaa joka nyt näkyy ja on kengän alla vajottavaa, joten sitä menee nopeasti eteenpäin eikä jää odottamaan, miten syvään jalka painuu. Mieluiten hyppään kiveltä kivelle, jos niitä sattuu olemaan.
ja onhan sitä kalliopintaakin tullut veden alta esiin.
Välillä täytyy ihailla tuota lasinkaltaista pintaa ja koristeellista kalliokuviota, joka veden alta on tullut esiin vastarannassa.
Kallioalla sijtaiseva koivu on ihan ruskettunut, koska juuret ovat liian kuivilla. Ennen se näytti y kasvavan ihan kuin vedestä suoraan ja puskista.
Vedestä tulee esiin paljon törröttäviä kantoja, joita en selittele, kun en tiedä niiden syntyjä syviä.
Siten kun uudestaan vedet palaavat, on syytä muistaa, että tällaisia törröttää pohjilla, ettei kukaan rupea sukeltelemaan missä tahansa. ne eivät näy pinnalle tavallisesti.
Koivukivelle voisi joku miltei loikata paljastuneelta kalliolta tai kahlata helposti.
Pohjilta paljastuneen kallion juovastoa.
Koivuluotokaunokainen.
Tarvon tätä pohjakanttia kohti poukaman perukkaa, jossa pato on.
Miten lie syntynyt tällainenkin kivikuvio aikanaan? Vähän sinervän sävyinen.
Hienoja juovia, mutta näillä kaikilla en voi täyttää kameraa. Täytyy rajoittaa kuvien määrä.
Nousen jo takaisin polulle.
Välillä poikkean polulta kuvaamaan pohjalta paljastuneita kiviä .
Vilkaisu polulta vasemmalle ylärinteeseen. Komeita katajia!
Nousu Stenstjärnan uimapaikalle padolle.
Uimapaikan punerva kalliopohja tullut esiin. Kuva padon päältä.
(Klo 12:42-8.8.2018 Lehtien kahina ulkona sai erilaisen sävyn. Tarkistin: tosisaan ropisee vettä! Sellaista kastepisaran ropinaa hetken. Taivas on myös peittynyt nuhevilla kasteisilla pilvillä eikä vain noilla rutikuivilla pitsihattaroilla).
Vielä muutama kuva vielä eilisestä jäljellä. (Ukkosen pitkä johtolanka rytisee kautta taivaan kannen. taidan jo sulkea tietokoneen klo 12:46, 8.8. 2018. Ukkonen lähestyy tuolta Orremossen takaa.
Aukaisin kuitenkin teitokoneen, kun aurinko alkoi myös näkyä. Tosin nyt kuului taas kolinaa ulkoa. olikohan se DHL:n autolta. Ei se meni jo. taisi olla toinen jylinä. Ei taida olla asuntojen ja tavaroiden kolinaa.
----
No niin. 14.00
Jatkan vielä tuosta eilisestä aiheesta. Tai siis ajattelin jatkaa.
Paitsi, että kun istuin parvekkeella katsomassa ukkospilveä ja sadetta, sade oli erikoinen -sadesäteitä! Siis ikäänkuin jostain samasta fokuksesta tuli harmaita sateen tippumisen kimppuja eri suuntaan. En ole moista nähnyt. Mikähän ilmiö se on? Koetin ottaa kuvan, mutta en tiedä saako kimpuista tarpeeksi kontrastia, että ne tulisivat esiin. Ajattelin hebrelaista sanaa HIGSHIM, Adonai Higshim. Jumala sataa.
Sitten huomasin, eten ollut edes lukenut päivän tekstiä Daily Light.Samuel Bagster.
Tässä kyllä kirjoitan sen kokonaan. Se oli erikoinen.
Elokuun 8 päivä.Valaistu Päivä
Salomon: Vanhurskaan polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka. Snl. 4:18.
Paavali: Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut.
Hoosea: Tuntekaamme, pyrkikäämme tuntemaan Herra; Hänen nousunsa on varma kuin aamurusko, Hän tulee meille kuin sade, kuin kevätsade, joka kostutaa maan. Hoos. 6:3.
Jeesus: Silloin vanhurkaat loistavat kuin aurinko isänsä valtakunnassa. (Matt. 13:43, tässä Jeesus siteeraa Danielin profetiaa, kun kertoo aikojen lopusta opetuslapsilleen omassa asunnossaan Matt. 13: 36;hän asui siihen aikaan Kapernaumissa päin muutettuaan sinne kun Nasaretissa oman kylän väki oli syöstä alas jyrkänteeltä, sellainen ättehögen kohta).
Paavali: Me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki. 2 Kor. 3:18.
Paavali: Kun tulee se, mikä on täydellistä, katoaa se , mikä on vajavaista.- Sillä nyt me näemme kuin kuvastimesta, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
1 Kor.13:10, 12.
Johannes: Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. me tiedämme tulevamme Hänen kaltaisikseen, kun Hän ilemstyy, sillä me saamme nähdä Hänet sellaisena kuin Hän on. ja jokaisen, joka panee Häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niinkuin Hän on puhdas. I Joh. 3:2,3.
Tässä taas kuului Johanneksia taivaalta.
Kirkossa nimittäin jokin aika takaperin sanottiin että Jeesuksen rooli Jumalan poikana oli vertauskuvallinen, Ben Elohim. Aivan kuten Jeesus sanoi Johanneksesta ja tämän veljestä että nämä ovat " ukkosenjylinän poikia" Bnei Brak, Boanerges , niin voi sitten sanoa, että Johanneksia tuolla jylisee tänään kautta taivaan.
Ehkä pappikin, papin ääni, oli vertauskuvallinen Bat Kol, "äänen tytär", eli siis pastori Kaiku, jonkin teologian kaiku ; vaikka kyllä hän minusta vaikutti tavalliselta ihmiseltä.
Papin poika Johannes Kastaja käytti kyllä itsestään myös vertauskuvallista nimeä Huutavan Ääni, Kool Koree, mutta kyllä hän oli tavallinen ihminen, koska oli telotettavissa ja pää ja keho olivat kaksi konkreettista osaa. Opetuslapset saivat haudattavaksi kehon ja pää meni herodeslaisten keksimiin teihin.
--- Vielä jatkan : Patopäädyn komea kallio on kuin patsas.
Tästä rummusta jokakeväinen mahtava puro kuohuu Grästjärniin. Seuraavat kuvat ovat Grästjärnistä ja sen padosta.
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)