onsdag 8 augusti 2018

Eräs uutinen vuodelta 2004 Orremossenin helikopterionnettomuudesta.

 Sinä päivänä  olin juuri kävelemässä rannebergin portaita  tämän vuoren länsirinteellä ja kuulin hyvin outoa kummallista  helikopterinääntä. Aloin tarkkailla mistä  ääni tulee, ksoka talon seinistäkin joskus kaikuusiten, että  ei  voi olla varma suunnasta. Sitten suhahti yli helikopteri joka tuli rappujen suhteen niinkuin  näköalapaikalta päin ( Utsiktplatsen9 ja aika matalalla  ja piti ihan kummallsita moottoriääntä, ikäänkuin  siinä olsi  #metalliosat  hanganneet vastakkain"- sellainen ääni tulee esim kun pyöräilee ja  ketjun suojakuori hinkkaa   ketjuja vastaan ja sellaisessa tapauksessa joudun  käsin taivuttamaan metallia pois  kejtuista että tulee vähän ilmatilaa- siis tuollaista  outoa  sivuääntä. Siten kone meni yli rannebergin talojen siitä  Violen  kohdalta , mtua yleensäkin täällä helikoterin ja lentokoneen ääni katoaa heti kun ne menee  talorivin ohi ja niin tämäkin ääni katosi siten yhtäkkiä. Tuli ajateltua että se putosi. Ajatelin että vielä kylään, mutta  vasta Orremosseniin.  Oli aika ilkeä olo  sydänalassa, kun ajattelin asiaa. Kesti jonkin aikaa ennen kuin sain tietää, että se oli pudonnut. Olen odottanut jotain tietoa syystä.  esim moottriviasta  tai  jos  siivet olivat hanganneet  toisiaan vasten ja  menettäneet kantokyvyn.  Semmoisia äänilaatuja  ei unohda.  Ne ovat  aivan  poikkeuksellisia.
 Nyt näin yhden  artikkelin   asiasta:

 http://web.comhem.se/lovgardet/040913-1.html

Helikopterolycka i Vättlefjäll
På eftermiddagen lördagen den 11 september skedde en tragisk dödsolycka med helikopter två-tre kilometer öster om Lövgärdet, mellan Orremossen och Kroksjölund i Vättlefjäll. En ny privatägd helikopter av typen Robinson R44 från Kärna fick enligt vittnen konstiga motorljud och kraschade och exploderade i sumpmark vid nordöstra Orremossen. Piloten och två passagerare omkom troligen omedelbart.
Klockan 14:24 larmade folk på skogspromenad räddningstjänsten om olyckan. Klockan 13:30 hade helikoptern lämnat Alingsås till synes utan några problem. Vraket lokaliserades efter ett tag av en ambulanshelikopter. Under resten av lördagseftermiddagen och -kvällen skjutsades polis och annan personal till och från olycksplatsen med helikopter pga. den relativt otillgängliga terrängen. Några från räddningstjänsten försökte också ta sig fram med bandvagn och terrängmotorcyklar men fick ändå gå den sista biten. Vid halvåttatiden på kvällen började även journalister hitta till olycksplatsen via Kroksjövägen.
Robinson R44, samma typ och färg som den förolyckadeHelikoptertypen är en R44 från Robinson Helicopter Company i Kalifornien. Den rymmer tre passagerare förutom piloten och är världens mest populära helikoptermodell. Den har max flygtid på tre timmar, en marschfart på ca. 200 km/t, en prislapp runt 300.000 dollar och är förhållandevis billig i drift. Dens 6-cylindrige motor räknas också som en mycket säker kolvmotor som inte körs på max.
Orsaken till olyckan är ännu inte känd. Vrakdelarna togs bort för undersökning av haverikommissionen på måndagen men det kan ta ett halvår innan orsaken säkerställs. De tre omkomna skall vara unga män från Kungälvstrakten.


 Muistiin 8.8. 2018. Ehkä Orremossenilla on jokin  taulu  tai  laatta  tästä  tragediasta menehtyneen nuoren muistoksi.   Tosin  siellä kai ei vieläkään ole  kovin montaa uutta reittiä.

Grästjärnet 8.8. 2018 , padon jäänteet ja Mölnesjön

Bohusleden merkintä.
Arvaa mikä on jräven nimi?  Grästjärn, Ruoholampi!  Joten siis  kaikki asiat on aivan kuten  sadat vuodet ennenkin siltä kannalta.  ja eikö Stentjärnan  myös vaikuttanut Kivilammelta!

Ruoholammen  itäinen  törmä muodostaa samalla patoaltaan vanhan seinämän.
Tässä seison Ruohojärven eteläisen patotörmän päällä, mutta siitä etelämpään  on  pato kertomuksen mukaan  purettu ja pohjalla virtaa  jatkuvasti vettä Mölnesjötä kohden.
Tuonne eteenpäin voi kyllä helpsoti lisätä ainesta ja vahvistaa padon, jos esim  vettä tulee liikaa niin että  alakylä  joutuu ongelmiin ja  säätelyä tarvitaan.

 Näistä kahdesta padosta: Grästrjärnin pato on ollut vahva, noin 50 metriä pitkä, mutta  nyt vain osa  siitä on jäljellä . Varmaan  sillä on voitu säädella hyödynnettävä virtaus  Mölnesjöpuron  myllyihin, joista  on jäljellä ainakin myllynkiviä. Olen joskus löytänyt sammaleisen myllynkiven ja kuvannut sen laaksossa. Pitänee käydä katsomassa,  missä tilassa kivi nykyisin on.  Sillekin myllyjärven puron laaksotielle on tullut asfalttia ja pyhiinvaellusreitin merkki  Fjällbrudenin uutiskylän  alarinteeseen.



  • En fördämningsvall finns i (7) Stora Stentjärns södra ända. Vallen är 20 meter lång, 10 meter bred och 3 meter hög, byggd av jord och sten. Denna vall har renoverats under 2005 på grund av för mycket vattenläckage. Tidigare renovering genomfördes på 1940-talet.
  • Vidare finns rester efter en kraftig vall med kallmurade väggar vid (12) Grästjärns sydspets. Denna tre meter höga sten och jordvall har varit cirka femtio meter lång men delar av muren är nu borta vid bäcken. Denna fördämning har möjligen hört ihop med de kvarnar som legat längre ner i (13) Mölnesjöbäcken då det inte finns några kvarntecken nära denna tjärn.  
 Padon jäänteiltä sitten palasin mölnsjön järven rantoja ja otin kuvan siitä, miten lähellä vedenpinta on rantatietä. hieman laskenut, tosin ei kovin paljoa, koska  saa vettä jatkuvasti Grästjärnistä.


Otin kuvan pimeässä, joten  kuvan  valotus tekee  väreistä hieman epätodellisen sävykkäitä.


  Tässä on varaa veden nousta  yli puoli metriä. Tämä on  länsirantaa. 
Kävelyn aluksi otin kuvia Mölnesjön uimarantapäädystä ja itärannasta, ennen kuin alotin Dris-järvien suuntaan   valkoisen merkinnän mukaan ylös kallioille.
Pientä merkkiä on veden laskemisesta.  Puro, joka  laskee etelään laaksoon kohti Lärjejokea,  oli  melko  matala, jonkin verran siinä oli kuitenkin pohjalla  vettä.

Kuvasta huomaan, että jokin muovipullo killuu kiven vieressä. Liekö sinappipullo?

Virtaus  tässä Mölnesjöbäcken- puron alkukohdassa on  aivan  minimaalisimmillaan.  Sorsapoikueet tapasivat  kertyä tähän kohtaan. joskus ihan   tuli ajateltua, että löytääköhän emo koskaan sellaista poikasta , joka joutuu  pesueesta erilleen  tuohon alavirtaan.
 Nimittäin kerran kun kuljin  laaksossa Lärjeån   virran varrella, huomasin pienen pisteen  virtauksessa.  Siinä mennä viiletti aivan pieni sorsanpoikanen yksinään alavirtaan lujaa vauhtia eikä ollut  päällekatsojaa  lintukunnan taholta.

Näillä   vesireiteillä  on  monivuosisatainen   historiansa ja jääkauden selvät jäljet ovat kallioissa ja uomissa.  Aivan valtavasta  jäävirta-ajasta on  merkkejä.  Vaikka Rannebergen on nyt  100 metriä merenpinnan yläpuolella, on se  ollut kuitenkin Jääkauden sulavirran uomaa.

Kivilammen, Stentjärnan, vesijättökaistaa ja pato



Sain kuulla pari päivää siten, että Stenstjarnan pinta oli entistään laskenut, vielä senkin takia että ylikulkukohta  Skyrsjön puolella  oli myös kuivahtanut, joten  normaalia tasoitusta  koko vesistön kesken ei pääse tapahtumaan Se on tietysti  säätelyllisesti hyvä asia, että on näitä takalukkokohtia. kaikki vedet menevät mereen- faktan takia. Olen aina sitä mieltä että merta ei pidä liikaa ruokkia. ( Meri ei koskaan tule kylläiseksi!)  Patoja kannattaa pitää varsinkin, kun kuiva aika tulee, ne pitäisi  sulkea,  niin ettei liikaa  alavirtaa edes muodostu.  entiset sukupolvet ovat  kehkeyttäneet  luonnonpatojärjestelmän tukipatoja, jotka toimivat eri tilanteissa niin että ihmisen ei tarvitse aina olla  säätämässä jatkossa, kuin ehkä  joskus  kun löytyy ihmisiä, jotka ottavat selvää koko  verkoston  toimintaperiaatteesta, jota minimaalisella  asiaan puuttumisella voi  vaikuttaa edullisesti vesitilanteeseen. maapallon luonnolla on sellainen itsestään korjaava feedback järjtelmä, joka toimii  ihmisen avutta ja ihmisestä huolimatta, voi sanoa.
 Vättlefjällin runsasvetinen   ja soinen kallioylänko on  ollut oikein pilven lähde, mutta nyt sieltä nousee heikommin aamukasteen jälkeistä pilvenhahtua.
Tänään on varmaan  ennustusten mukaan se kesän kuumin päivä, lämpöennätyskin on luvattt.  Ulkoa kuului kuin sateen ropina,  mutta  nyt olen jo oppinut että kuivien lehtien  kahina muistuttaa  sateen ropinaa ja  differentiaalidiagnoosin näkee heti kun pistää nenän parvekkeelta ulos.
Selvittelin  niitä moninaisten  Oremossen kallioylängön ja suoalueen verkoston  lampien nimiä ainakin muutamia juuri ja  kun sitten eilen  kuvasin ne läntisimmät, laskeuduin alas  Stentjärnin rantaan ja otin punavihreän  nauhan polun kohti Rannebergia. Siltä rantavaellukselta on seuraavat kuvat. Ne näyttävät miten pohjamuta alkaa näkyä jo yli parin metrin leveydeltä ja siinä on ihmisten ja  eläinten askelmiä mudassa.  Kävelin sitä vesijättöä,  mutareunaa. Pikku kalliosaarikin, jossa yksi koivu kasvaa, on kuin  laajentunut ja  kallio pohjasta  rannalta tullut esiin, niin että helposti kohta muodostuu uusi kivipato tai ainakin patomahdollisuuskohta poikki lammen.  Nykyisen päätypadon  vesimittari osoittaa  punaista ja  numeroa 1. Padon alarakenne näkyy. Yhä enemmän kalliopohjaa on tullut esiin.  Siitä sitten katsoin  ylijuoksutusuoman  lonkeroita , ison tierummun ja  Grästjärn- lammen   puolipadon törmän.   Puro alas Mölnesjön  puolelle toimii, mutta  vaimeana lipuen.



KUVIA 7.8. illansuussa .


Voisi ylittää nyt vaikka kuivin jaloin ilman tätä siltaa!
Stenstjärnan selkää. Kaunis järvi!
Bohusleden merkintä (suunta kohti Rannebergeniä)

Tämä  ei ole polkua vaan hyppäsin polulta  veden alta paljastunelle leveälle rantakaistalle. Tämä on jräven pohjaa joka nyt näkyy ja on kengän alla vajottavaa, joten sitä menee nopeasti eteenpäin eikä jää odottamaan,  miten syvään jalka painuu.  Mieluiten hyppään kiveltä kivelle, jos niitä sattuu olemaan.



ja onhan sitä kalliopintaakin tullut veden alta esiin.
Välillä täytyy ihailla tuota lasinkaltaista  pintaa ja koristeellista kalliokuviota, joka veden alta  on tullut esiin  vastarannassa.
Kallioalla sijtaiseva koivu  on ihan ruskettunut, koska  juuret ovat  liian kuivilla.  Ennen  se näytti y kasvavan ihan kuin vedestä suoraan  ja puskista.

 Vedestä tulee esiin paljon törröttäviä kantoja, joita en selittele, kun en tiedä niiden syntyjä syviä.
Siten kun  uudestaan vedet palaavat, on syytä muistaa, että tällaisia törröttää pohjilla, ettei kukaan rupea sukeltelemaan   missä tahansa.  ne eivät näy pinnalle tavallisesti.


Koivukivelle voisi joku miltei loikata   paljastuneelta  kalliolta tai  kahlata helposti.
Pohjilta paljastuneen kallion juovastoa.

Koivuluotokaunokainen.
Tarvon tätä  pohjakanttia kohti  poukaman perukkaa, jossa pato on.

Miten lie syntynyt tällainenkin kivikuvio aikanaan?  Vähän sinervän sävyinen.
Hienoja juovia, mutta näillä  kaikilla en voi täyttää kameraa. Täytyy rajoittaa  kuvien määrä.
Nousen jo takaisin polulle.
Välillä poikkean polulta kuvaamaan pohjalta paljastuneita kiviä .
Vilkaisu polulta  vasemmalle ylärinteeseen. Komeita katajia!
Nousu  Stenstjärnan uimapaikalle padolle.
Uimapaikan punerva kalliopohja tullut esiin. Kuva padon päältä.

Suositeltava ilmakylpyjen ja aurinkokylpyjen ottopaikka. Uimavettäkin on vielä jäljellä.
(Klo 12:42-8.8.2018  Lehtien kahina ulkona sai erilaisen sävyn. Tarkistin: tosisaan ropisee vettä! Sellaista kastepisaran   ropinaa   hetken.  Taivas on myös peittynyt nuhevilla  kasteisilla pilvillä eikä vain noilla rutikuivilla pitsihattaroilla).

Vielä muutama  kuva vielä eilisestä jäljellä.  (Ukkosen  pitkä johtolanka rytisee kautta taivaan kannen. taidan jo sulkea tietokoneen klo 12:46, 8.8. 2018. Ukkonen lähestyy  tuolta Orremossen takaa.
Aukaisin kuitenkin teitokoneen, kun aurinko alkoi myös näkyä. Tosin nyt kuului taas kolinaa ulkoa. olikohan se DHL:n autolta. Ei se meni jo. taisi olla toinen jylinä. Ei taida olla  asuntojen ja tavaroiden kolinaa.
----

No niin. 14.00
 Jatkan vielä  tuosta eilisestä aiheesta.  Tai siis ajattelin jatkaa.
Paitsi,  että kun istuin parvekkeella katsomassa ukkospilveä ja sadetta, sade oli erikoinen -sadesäteitä!  Siis  ikäänkuin jostain samasta fokuksesta tuli  harmaita sateen tippumisen kimppuja eri suuntaan.  En ole moista nähnyt. Mikähän ilmiö se on?  Koetin ottaa kuvan, mutta en tiedä saako kimpuista  tarpeeksi kontrastia,  että ne tulisivat esiin. Ajattelin hebrelaista sanaa HIGSHIM, Adonai Higshim.  Jumala sataa.
 Sitten huomasin, eten ollut edes lukenut päivän tekstiä  Daily Light.Samuel Bagster.

 Tässä kyllä kirjoitan sen kokonaan.  Se oli erikoinen.
Elokuun 8 päivä.Valaistu Päivä

Salomon: Vanhurskaan polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka. Snl. 4:18.

Paavali: Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut  minut.

Hoosea: Tuntekaamme, pyrkikäämme tuntemaan Herra; Hänen nousunsa on varma kuin aamurusko, Hän tulee meille kuin sade, kuin kevätsade, joka  kostutaa maan. Hoos. 6:3.

Jeesus: Silloin  vanhurkaat loistavat kuin aurinko isänsä valtakunnassa. (Matt. 13:43, tässä Jeesus siteeraa Danielin profetiaa, kun kertoo aikojen lopusta opetuslapsilleen omassa asunnossaan Matt. 13: 36;hän asui siihen aikaan Kapernaumissa päin muutettuaan sinne kun Nasaretissa oman kylän väki oli syöstä alas jyrkänteeltä, sellainen ättehögen kohta).

Paavali:  Me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran  kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki. 2 Kor. 3:18.

Paavali:  Kun tulee se, mikä on täydellistä, katoaa se , mikä on vajavaista.- Sillä nyt me näemme kuin kuvastimesta, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen  vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
1 Kor.13:10, 12.

Johannes:  Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. me tiedämme tulevamme Hänen kaltaisikseen, kun Hän ilemstyy, sillä me saamme nähdä Hänet sellaisena kuin Hän on. ja jokaisen, joka panee Häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niinkuin Hän on puhdas.  I Joh. 3:2,3.

Tässä taas  kuului Johanneksia taivaalta.
Kirkossa nimittäin jokin aika takaperin sanottiin että  Jeesuksen  rooli Jumalan poikana oli vertauskuvallinen, Ben Elohim. Aivan kuten Jeesus sanoi Johanneksesta ja tämän veljestä että nämä ovat " ukkosenjylinän poikia" Bnei  Brak, Boanerges ,  niin voi sitten sanoa, että Johanneksia  tuolla jylisee tänään kautta taivaan.

Ehkä pappikin, papin ääni, oli vertauskuvallinen Bat Kol,  "äänen tytär",  eli siis  pastori Kaiku, jonkin teologian  kaiku ;  vaikka kyllä hän minusta  vaikutti tavalliselta ihmiseltä.

 Papin poika Johannes Kastaja käytti kyllä itsestään myös vertauskuvallista nimeä Huutavan Ääni,  Kool Koree, mutta kyllä hän oli tavallinen ihminen, koska oli telotettavissa ja pää ja keho olivat kaksi konkreettista osaa.  Opetuslapset saivat haudattavaksi kehon ja pää meni herodeslaisten  keksimiin teihin.
---  Vielä jatkan : Patopäädyn komea kallio on kuin patsas.






Tästä rummusta jokakeväinen mahtava puro kuohuu Grästjärniin.  Seuraavat kuvat  ovat Grästjärnistä ja sen padosta.