tisdag 7 augusti 2018

Mölnesjön, Stentjärnan , Grästjärnet, Rannebergen 13.7. 2018


Koivut ensimmäisenä tiputtavat lehdet kun helle yllättää! Koivujen kuivuminen ja ruskistuminen harventaa  metsän tiheyttä .

 Stentjärnin eteläpäädyn patorakennelmaa paljastuu  järven pinnan laskiessa.  Tässä mittarissa on jo punainen alue näkyvissä heinäkuun  puolivälissä.   Kalliopinnan kautta  yli äyriään täyttynyt  järvi   yleensä keväisin lähettää kuohuavaa  pikkukoskea  alajuoksuun, mutta  nyt ylikulkusilta on kuivalla kalliolla ja vain  syvästä juoksutusojasta padon reunan alta  lirisee jatkuvaa virtausta  alajuoksun Grästjärn- lampeen ettei se aivan  umpeen kasva ja soistu  helteessä.  Jos virtaus on  äyrien yli,  ne vedet menevät myös  ja pääasiassa  laajadiametrisen  tierummun kautta  Grästjärnin  puolelle.  Niin tapaa olla vain lumien sulaessa tai  hyvin rankoissa pitkäaikaisissa sateissa, jolloin  reservaatin järvet   joka puolella  täynnä.  Mittarikuva 13.7. 2018.


Otan  kuvia 13.7.  tästä kalliopohjasta. Tämä  kohta on suosittu uimapaikka, enkä koskaan ennen ole nähnyt  pohjaa noin pitkälle kuivilla.
Tuossa näkyykin siltakohta ( kevätpuron ylityskohta)   kuivilla  vasemmassa yläreunassa ja  ainoastaan siinä kohtaa  äyriään täynnä oleva  Stentjärn  voi  valuttaa  vedet alajuoksuun  pikkusillan alta.

Vastarantakin näyttää saavan yhä korkeampaa kivijalustaa.
Rantakiviin tulee  komea  valkea juovadesign  kuin hameen helma.
Kallion  erikoisia juoviakin pääsee tarkkailemaan läheltä.
Stentjärnan- lammen   tyynen poukaman vesi on kirkasta.
 Veden alta paljastuneet juovat ovat  muistoja Jääkauden ohimenosta.
Huomaa taustametsän syksyinen värisävy keskellä heinäkuuta.  Johtuu vain helteestä ja kuivuudesta.
Havumetsäkin heijastaa laimeampaa  klorofylliä kuin  normaali  keskikesän  metsä.  Ilta-aurinko lisäksi  tekee tuota kellahtavaa  vivahdetta.
Tämä  purouoma,   jossa on vesilaikkuja, on  se kohta, mikä  keväällä kuohuu  hurjana  pikkukoskena. Tuo vesi ei ole ylivirtaustavettä, vaan   edellisten päivien jäljiltä  lyhyen rankkasateen ja ukkosmyrskyn jättämää vettä.
Tämän tierummun kautta kevättulvavedet kuohuvat Grästjärnin puolelle Stentjärnin pikkukoskea myöten, mutta  tästä ei  nyt helteellä  tule mitään.
Pientä jatkuvaa lirinää tulee kuitenkin  salaojitetun  putkiston kautta, joka johtaa Stentjärn padon alta Grästjärniin juuri sen verran uutta vettä, että  lampimiljöö pysyy rehevänä ja linnuille soveltuvana.  Aurinko tuossa hieman kimalteli lirinässä, jos joku ihmettelee noita valopisteitä.
 Grästjärnissä on  hieno osmankäämialue.
Kuten kuvasta huomaa osa  luontoa  viihtyy oikein  hyvin subtrooppisessa ilmastossa ja  on rehevää, syvän vihreää.
Huomaa  virtauksen  vähenemisen vaikutuksen  nopeana rehevöitymisenä Grästjärnissä.
Grästjärnin rantatöyrää. Grästjärnillä, Ruohojärvellä,  on korkeat rantatöyräät, luonnollisen  patolaitoksen  seinätöyrästä,   ja  eteläpäädyssä on ollut  aika korkea  tehty patokin, vaikka nykyään siinä on  avoin kohta,  josta  pääsee  purovirtausta  Mölnesjön järveen ja edelleen - puroon. Siinä tapaa olla aina  vettä.  Jos  tulisi tulvatilanne, Grästjärn pato voidaan kyllä   melkoisen vähällä  vaivalla sulkeakin ja  veden virtaus  jälleen säädellä kylän suhteen.
Rantatöyrään  tie  (yllä) kohti Mölnesjönin järveä. Tämä on erittäin suosittu  joggaus ja kävelytie.

Katselen  kävelysillalta   Grästjärnin patoaukolle päin (taustalla) ;  sieltä uskollisesti virtailee kirkasta vettä kohti Mölnesjön- järveä, tulee joskus kaloja veden mukana.
Iltakävely on päättymässä. Rannebergin  taloja näkyy  kalliolla edessä. Mölnesjön  poukamassa on tänä vuonna paljon  lumpeita ja ulpukoita. Killuu   ruoholauttaa joskus pinnalla myös. Linnut pitävät sellaisista äkkisaarista. Tässä järvessä on  paljon sorsia ja lokkeja. Joskus kanadanhanhiperheitä, joskus jopa joutsenkin ohimennen.  Mölnesjön-järven ympäristön  metsä  on  runsaasti viserteleviä  lintujakin majoittava.  Siellä on  runsaslajinen linnusto ja  moni  linnuista  on  sellaisia, etten arvaa niitten nimiä, vaikka  selailen silloin  tällöin lintukirjoja ja koetan levyltä  tunnistaa niitten ääniä. 
Iltakävely: Kohteet: 
Mölnesjönin ympäri kulkevaa  tietä  vastapäivään, Stentjärnan- ( Kivilammen) pato, vedenkorkeus, Grästjärnet   ja Ruoholammen - puro 13.7. 2018

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar